Olet varmasti törmännyt listoihin tulevaisuudessa tarvittavista taidoista. Koneoppiminen ja digitaidot ovat korostuneet viime vuosina, kun maailmaa digitalisoidaan kovaa vauhtia. Yllättäen listoilla on näkynyt myös liuta taitoja, joilla ei ole mitään tekemistä tekoälyn tai ylipäänsä teknologian kanssa. Yksi näistä on vuorovaikutustaidot. Eikä ihme. Olemme päässeet ihmiskuntana tähän pisteeseen tekemällä yhteistyötä. Yhteistyö taas edellyttää vuorovaikutusta. Tässä kirjoituksessa fokuksessa siis vuorovaikutustaidot, ja mitä tänä päivänä tiedämme sen edellytyksistä ja mitä tarkoitan aivomyönteisellä vuorovaikutuksella.
11Helsingin yhtenä tärkeänä menetelmänä on aivomyönteinen, ihmisen mieltä ja motivoitumista ymmärtävä brain based coaching. Ymmärrys mielestä tarjoaa meille tänä päivänä apua parempaan johtamiseen ja parempiin kohtaamisiin. Kun opimme ymmärtämään ihmismieltä ja aivojen toimintaa, meillä on edellytykset parantaa vuorovaikutustamme sekä innostaa ihmisiä luomaan haluttua tulevaisuutta.
Paremman vuorovaikutuksen periaatteet
Aivomyönteisyys on yksinkertaisesti sitä, että opimme ymmärtämään ihmisille lajityypillistä käyttäytymistä, milloin koemme olomme uhatuksi ja milloin palkitsevaksi. Lisäksi aivomyönteinen vuorovaikutus on avain hyviin asiakas- ja työntekijäkokemuksiin.
Uhkan tunne aktivoituu meissä herkästi. Uhkan tilassa kognitiivinen kyvykkyys laskee, ajattelu kapeutuu, ongelmanratkaisukyky heikkenee ja ihminen ajautuu taistele-pakene –tilaan. Toisaalta myös palkitseva olo aktivoituu herkästi. Vaikutukset ovat päinvastaisia, kuin uhatussa tilassa. Olemme avoimia, näemme vaihtoehtoja, koemme positiivisia tunteita ja ongelmanratkaisukykymme ovat paremmat.
Olen kouluttautunut brain based coachiksi Neuroleadership Instituten opeilla, jossa perustajan David Rockin kehittämä SCARF-malli antaa viitekehyksen laadukkaan vuorovaikutuksen mahdollistajana. Malli pohjautuu ymmärrykseen aivojen sosiaalisista tarpeista ja on oiva työkalu parempiin kohtaamisiin. Vuorovaikutuksessa ihminen arvioi tahtomattaankin tilannetta näiden tarpeiden kautta ja meissä aktivoituu joko uhkan tai palkitsevuuden tunne, jota kutsun myös turvalliseksi tilaksi. Ymmärtämällä aivojen sosiaaliset tarpeet sekä itsemme että muiden kohdalla, meillä on edellytykset parempaan vuorovaikutukseen ja siis parempiin kokemuksiin. Tarpeet on avattu lyhyesti alla:
S = Status – Tasavertaisuus
Me ihmiset arvioimme jatkuvasti rooliamme suhteessa toisiin. Haluamme kokea tuovamme arvoa yhteisöön. Positiivinen palaute ja arvostava puhe tuntuu hyvältä ja palkitsevalta, kun taas kohtuuton kritiikki tai mitätöinti vie meidät taistele ja pakene –tilaan.
Voit pohtia, miten asemoit itsesi erilaisissa tilanteissa suhteessa muihin ja luotko käyttäytymiselläsi ja sanavalinnoillasi uhkaa vai turvaa.
C = Certainty – Ennustettavuus
Aivomme rakastavat rutiineja ja janoavat ennustettavuutta. Haluamme tietää mitä tapahtuu seuraavaksi. Etenkään muutostilanteissa viestintää ei sovi unohtaa. Turvallisuuden tunteen lisäämiseksi ihmiset tulisi pitää kartalla siitä, missä mennään, mitä tapahtuu seuraavaksi ja minne ollaan matkalla. Epävarmuus aktivoi aivoissa virhetilan, jota aivot pyrkivät korjaamaan. Epävarmuus ja uhka vievät luonnollisesti huomiota pois muista asioista energian virratessa huomion suuntaan. Uskon, että moni meistä iloitsi, kun ratikkapysäkeille joitain vuosia sitten tuli näytöt, joilla raitiovaunun aikataulua voi seurata reaaliajassa. Poissa oli tuskainen epävarmuus aikataulun pitävyydestä.
A = Autonomy – Itsehallinta
Ihmiselle on tärkeää, että hän saa itse vaikuttaa asioihin. Tutkimukset kertovat, että vaikuttamisen mahdollisuudet lisäävät hyvinvointia. Tästä syystä osallistaminen on tärkeää. 11Helsingillä puhummekin osallistamisen puolesta ja työotteemme on aina osallistava. Niin työyhteisöissä kuin asiakaskohtaamisissa ja palveluiden muotoilussa on tärkeää osoittaa vaikuttamisen mahdollisuudet. Mikromanageeraus passivoi. Tänä päivänä itse/yhteisöohjautuvuuus on onneksi kasvussa ja ihmiset saavat matalan hierarkian organisaatioissa yhä enemmän vaikutus- ja päätösvaltaa. Tämä on itsehallinnan tarpeelle hyvä uutinen. Luottamus on autonomian edellytys ja sen positiivisista vaikutuksista organisaatiokulttuuriin voit lukea lisää tästä.
R = Relatedness – Yhteenkuuluvuus
Ihmisellä on voimakas tarve kuulua joukkoon. Olemme suhdelo kuten Frank Martela sanoo. Harvardissa tehdyssä maailman pitkäkestoisimmassa onnellisuustutkimuksessa ollaan saatu selville, että tärkein tekijä ihmisen hyvinvointia ja onnellisuutta määriteltäessä on läheisten ihmissuhteiden määrä ja laatu. Arvioimme jatkuvasti kuulummeko joukkoon ja koemme joukkoon kuulumisen palkitsevana. Yhteisellä tavoitteella voidaan lisätä/luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ennakoinnissa yhteiseen visiointiin on suositeltavaa kutsua kaikki, jotka ponnistelevat vision puolesta. Tämä myös sitouttaa ihmisiä tavoitteeseen.
F = Fairness – Oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukaisuuden kokemus on tärkeää. Ihminen haluaa tulla kohdelluksi reilusti. Arvioimme oikeudenmukaisuutta jatkuvasti ystävinä, työyhteisön jäseninä, kansalaisina, puolisoina jne. Tasapuolinen kohtelu koetaan palkitsevana.
Miksi tämän pitäisi kiinnostaa?
Kokemukset kulminoituvat yleensä vuorovaikutukseen. Laadukkaalla, aivomyönteisellä vuorovaikutuksella voimme toimia paremmin yhdessä, ratkoa aikamme monimutkaisia haasteita turvallisessa ja palkitsevassa tilassa sekä fasilitoida positiivista muutosta ja osallistaa ihmiset mukaan halutun tulevaisuuden tekemiseen.
Jokainen voi omalta osaltaan parantaa tunnelmaa ymmärtämällä vuorovaikutuksen sudenkuopat sosiaalisten tarpeiden osalta
Aivomyönteisyyttään voi lisäksi parantaa riittävällä palautumisella, liikunnalla, rentoutumisella, ravinnolla ja yhteydellä muihin ihmisiin. Näistä lisää joku toinen kerta aivojen tulevaisuuskestävyys- teemalla.
Inspiroidu lisää:
Lauri Nummenmaa, Tunnekartasto (Tammi 2019)
Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi, Aivot työssä (Otava 2018
David Rock, Your Brain at work (HarperCollins 2009)
Minna koskelo on tulevaisuusmuotoilija ja brain based –coach. Brain based coachingissa nojataan neurotieteisiin sekä aivojen ja mielen ymmärtämiseen. Koskelo on lisäksi kouluttautunut nudgingissa sekä täydentänyt osaamistaan myös kognitiotieteiden saralla.