Tiesitkö, että meillä ihmisillä on tutkimuksesta riippuen jopa lähes 200 tunnistettua ajattelun vinoumaa, joista tunnetuimpia lienevät muun muassa vahvistusvinouma: huomioimme helpoiten asiat, jotka tukevat ajatteluamme, saatavuusheuristiikka: arvioimme itselle saatavilla olevan tiedon muuta tietoa tärkeämmäksi, ankkurointivinouma: arvioimme ensiksi kuulemamme datan korkeammalle ja ryhmäsokeus: ihmisellä on taipumus mukautua muiden mielipiteisiin ja sivuuttaa mahdolliset muiden mielipidettä haastavat ajatukset. Sokean pisteen vinoumaksi on puolestaan nimetty vinouma, joka kertoo ihmisen heikosta kyvystä tunnistaa omia ajattelun vinoumia.
Suurelle yleisölle ajattelun vinoumat ovat tulleet tutuksi taloustieteen Nobelin-palkinnon saaneen taloustieteilijän Daniel Kahnemanin teoksessa Thinking Fast and Slow/Ajattelu nopeasti ja hitaasti, joka julkaistiin vuonna 2011. Hän esittelee kirjassa ajatteluamme ohjaavat kaksi järjestelmää: hitaan (1) ja nopean (2). Vinoumat ovat nopean ajattelun oikopolkuja ja puutteita. Niistä on hyvä olla tietoinen.
Edesmennneen kansainvälisen terveydenhuollon professorin Hans Roslingin viime vuonna julkaistu kirja Faktojen maailma puolestaan esittelee 10 nykyihmiselle tyypillistä ajatteluvirhettä, jotka kaipaavat päivittämistä. Esimerkkeinä eliniän odote, syntyvyys, tulotasot ja rokotuskattavuus. Roslingin huoli ajatteluvirheistä on aiheellinen, sillä pahimmillan ajatteluvirheet johtavat vääriin päätöksiin.
Ajattelu on nähdäkseni ollut viime aikoina enenevissä määrin esillä. Yksi mahdollinen syy lienee tekoälyn nopeassa kehityksessä. Tekoäly tekee puolestamme päätöksiä yhä enemmän ja itsenäisemmin, mikä on nostanut keskusteluun myös algoritmien vallan sekä niissä mahdollisesti piilevät ajattelun vinoumat ja piilotetut agendat. Tietotyön yleistyessä ajattelun olosuhteisiin kiinnitetään huomiota ja niistä pyritään tekemään luovalle ongelmanratkaisulle ihanteelliset. Tämä näkyy nyt myös kasvaneina investointeina työympäristön muotoiluun. Tulevaisuudessa kognitiivinen ergonomia saa osakseen enemmän huomiota. Kolmanneksi nimeäisin valinta-arkkitehtuurin muotoilun, tuuppausmuotoiluksikin kutsunut nudgingin suosion kasvun. Myös tämän ajattelun tunnetuksi tehnyt herra Richard Thaler on palkittu taloustieteen Nobelin palkinnolla käyttäytymistaloustieteen tutkimuksestaan. Nudgingissa ajattelun vinoumien tunnistaminen parempien valintojen aikaansaamiseksi on keskeistä. Kävin reilu vuosi sitten opiskelemassa tätä mielenkiintoista lähestymistä Tanskassa.
Ajattelun vinoumat ja tulevaisuusmuotoilu
Tulevaisuusajattelulle ajattelun vinoumat ja virheet ovat olennaisia kahdesta näkökulmasta. Ensinnä meidän tulisi kriittisesti tarkastella itseämme ajattelijoina ja tulevaisuuksientutkijoina. Mitä ajattelun vinoumia voimme tunnistaa itsessämme ja miten ne saattavat vaikuttaa haitallisesti tukimukseemme. Toiseksi vaihtoehtoiset tulevaisuudet tuodaan päätöksentekoon nykyhetkeen. Huomionarvoista on siis pysähtyä pohtimaan myös ymmärrystään nykyhetkestä ja tarvittaessa päivittää tietojaan ja uskomuksiaan. Jos pudistelet päätäsi ja mietit ettei sinun tarvitse huolehtia moisesta, sinun on syytä tietää, että Rosling testautti eläessään 10 faktaa maailman tilasta useilla forumeilla. Testattavien joukossa oli tohtoreita sekä Nobelin-palkinnon saaneita asiantuntijoita. Mikään testatuista ryhmistä ei suoriutunut testistä erityisen hyvin. On siis perusteltua pysähtyä kysymyksen ääreen: Milloin viimeksi ajattelin ajatteluani. Mitä mahdollisia ajatteluvirheitä ajattelussani ilmenee?
Vaikka tulevaisuusmuotoilijana pääasiallisesti keskityn miettimään tulevaisuuden muutosvoimia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, pyrin jatkuvasti oppimaan myös ihmisestä lisää, sillä ihmiset tekevät tulevaisuuden. Ja meissä ihmisissä on paljon lajityypillisiä ominaisuuksia ja pysyvyyksiä, joiden ymmärtäminen on keskeistä, kun haluaa auttaa ihmisiä venyttämään ajatteluaan sekä innostaa kuvittelemaan ja luomaan parempaa huomista.
Tulevaisuus tehdään yhdessä. Minkälainen on suhteemme tulevaisuuteen ja minkälaisilla tiedoilla ja uskomusjärjestelmillä ponnistamme tulevaisuuteen on siis tärkeä osa tulevaisuuspohdintoja. Tulevaisuusajattelu antaa paljon työkaluja ajattelun ansojen ylipääsemiseksi. Ilman niitä ajattelumme on usein rajoitteidemme ja uskomustemme kahlitsemia.
Tulevaisuuksientutkija Markku Wilenius on myös tuonut ihmisten uskomusjärjestelmiä esiin. Syksyllä 2018 Helsingissä järjestetyssä Antisipaatio-seminaarissa hän muistutti, että tulevaisuus ei ole olemassa nykyhetkessä, mutta sen sijaan odotuksemme/antisipaatiot tulevaisuudesta ovat.
Yksitoista on kumppanisia tulevaisuusmuotoilussa. Olethan yhteyhdessä, kun haluat johtaa huomisen tiedolla.
Lisää:
https://www.businessinsider.com.au/cognitive-biases-that-affect-decisions-2015-8
#ajattelu #ennakointi #tulevaisuusajattelu #tulevaisuusmuotoilu #ajattelunvinoumat #kahneman #thaler #nudging #faktojenmaailma #ajatteluvirheet #uskomusjärjestelmät #päätöksenteko #minnakoskelo #aivot #aivoystävällisyys #päätöksenteko
Kuv: Alex Knight / Unsplash