Nyt jos koskaan kannattaa ennakoida

DEEP CHANGE IS NEARLY ALWAYS CRISIS-LED
It is rarely opportunity-led, continuous, and a product of the organization’s intrinsic capacity to learn and adapt.
-Gary Hamel-

Näillä Gary Hamelin sanoilla aloitan usein puheeni ja koulutukseni. Siihen kulminoituu tarve ennakoida. Tarvitsemme tulevaisuusajattelun menetelmiä tunnistaaksemme ja nähdäksemme muutoksia sekä pohtiaksemme ennakoon erilaisia mahdollisia tapahtumaketjuja. Ennakointi ottaa huomioon systeemiset muutokset ja sen yksi tärkeimmistä kysymyksistä on Entä Jos. Tämä yksinkertainen, mutta ajattelua ruokkiva kysymys avaa meille näkymiä tulevaisuuden vaihtoehtoisista kehityskuluista ja mahdollistaa erilaisten tulevaisuuskuvien pohtimisen nykyhetkessä.

Maailmaa koettelee nyt villi kortti ja poikkeustila nimeltään koronavirus. Pandemia ei ole ns. tuntematon tuntematon, mutta vaikutuksiltaan korona on päässyt yllättämään. Vaikutukset näkyvät ennen kaikkea terveydellisinä ja taloudellisina, mutta niihin lukeutuu myös paljon inhimillistä kärsimystä. Harva oli varautunut siihen, missä olemme nyt. Tulevaisuusajattelun menetelmät voivat tarjota apua vaikutusten analysointiin.

Ennakoinnin avulla voidaan luoda näkemyksiä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Tyypillisiä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ovat: pahin mahdollinen / uhkaava tulevaisuudentila (dystopia), tavoiteltava / toivottava / paras mahdollinen tulevaisuudentila sekä todennäköinen. Vaihtoehtoisia tulevaisuuksia kutsutaan skenaarioiksi. Ne rakentuvat tulevaisuuden muutosajureista kattavasti kerättyyn ja anlysoituun tietoon tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä ja työkaluilla. Skenaarioiden avulla organisaatiot voivat testata esimerkiksi strategiaannsa muuttuvissa olosuhteissa. Shell lienee yksi kuuluisimmista organisaatioista, jotka hyötyivät skenaarioajattelusta 1970-luvulla. He olivat ainoana öljy-yhtiönä ennakoineet tulevaa, luoneet tapahtumaketjusta skenaarion ja olivat siten varautuneita ja pystyivät toimimaan muita nopeammin muuttuneessa tilanteessa. Tässä onkin skenaarioajattelun hyöty: toimintaympäristön muutoksiin ja vaikutuksiin voidaan varautua tekemällä suunnitelmia.

Skenaarioajattelu voikin tarjota nyt organisaatioille toimivan ajattelun apuvälineen. Futuristi Elina Hiltunen julkaisi myös yritysten avuksi villi kortti- varautumismatriisiin. Löydät sen täältä.
Näiden lisäksi myös futuristi Jerome Glennin kehittämä Tulevaisuuspyörä voi olla apuna koronan vaikutusten analysoimiseksi. Se on visuaalinen työkalu, joka auttaa pohtimaan tapahtuman/villin kortin/trendin/ heikon signaalin kerrannaisvaikutuksia, joita ei välttämätttä muuten hahmottaisi.

Suosittelen vielä äskettäin Tulevaisuspäivän tiimin julkaisemaa utopia -työkalua, jota olin itse mukana tekemässä. Ymmärrettävästi mielen täyttää nyt huolet. Samaan aikaan on kuitenkin katsottava eteenpäin. Juuri nyt kirkas visio ja tavoiteltava tulevaisuudentila voivat auttaa eteenpäin. On hyvä muistaa, että tulevaisuus rakentuu ihmisten toimesta. Lisäksi utopia venyttää ajattelua, joka on nyt vaarassa kapeutua joko-tai -vaihtoehtoihin. Se voi tuoda esiin uudenlaisia kysymyksiä, näkökulmia tai vaihtoehtoja, joita ei muuten ehkä osaisi ottaa huomioon.

Tulevaisuuspäivän Utopia -työkalu käytettävissänne


11Helsinki tarjoaa palveluitaan entiseen tapaan, mutta tällä hetkellä pääasiallisesti etänä. Työpajat, koulutukset, valmennukset ja puheet onnistuvat edelleen etäyhteyksien välityksellä.

Ota yhteys, mikäli haluat sparrausapua vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamiseksi: minna.koskelo (at) 11hki.fi


Jaa tämä kirjoitus: